Lähtöpäivä.

Pääsin lähtemään kotipihalta klo 10 jälkeen. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, koko viikolle oli luvattu helteitä, jopa yli +30 astetta. Olin varautunut juomaan paljon nesteitä, kuten vichyä ja vettä, mukana oli myös myslipatukoita.

Lähdin kohti Tikkurilaa, kävin Tiksin Ajomiehessä ostamssa toiselle juomapullolle telineen ostin samalla myös kaksi varasisäkumia. Eppu kiinnitti pullotelineen paikalleen ja toivotteli hyvää matkaa. Fiilis oli varovaisen korkealla.

Etapit Tikkurila-Kerava-Järvenpää menivät kuin siivillä, en tuntenut mitään rasitusta, totesin että parempi jatkaa samaa tahtia, niin jaksaa pidemmällekin ;). Tuusulanjärven rantatie on hieno, pyöräiljöitä oli paljon liikkeellä, monet hymyilivät
ja moikkasivat.

Järvenpäässä kävin syömässä hodarit ja join cokiksen. Järvenpäästä suuntasin 1456-tietä pitkin kohti Mäntsälää, Kellokosken suuntaan. Kun saavuin Kellokoskelle huomasin että olin ajanut oppaassa merkityn risteyksen ohi, reitti olisi oppaan mukaan mennyt Lahden tien yli Jokelanseudulle ja siitä Nummiseen, mutta ajattelin jatkaa 1456-tietä Hirvihaaraan ja sieltä Lahden tien ali Mäntsälään. Reitti oli mainio, idyllistä maalaismaisemaa kylineen ja peltoineen. Ennen Mäntsälää pysähdyin erään kosken kohdalla, tankkasin vettä ja kävin vilvoittelemassa koipia kylmässä koskessa.

Kun saavuin Mäntsälään kävin kaupassa, söin jätskin ja join kahvin. Kävin pyöräilemässä Mäntsälän keskustassa. Sitten olikin seuraava etappi edessä. Fillarioppaan mukaan seuraavat etapit olisivat olleet Mäntsälä-Pukkila-Orimattila-Lahti. Reitti olisi varmaan ollut hieno, mutta matka Mäntälästä Orimattilaan olisi ollut pelkästään 40km, kun toinen vaihtoehtoinen reitti 140-tietä Mäntälästä Lahteen oli 43km. Valitsin lyhyemmän reitin 140-tien Mäntsälästä Lahteen joka ei ollut ollenkaan huono vaihtoehto, koska maalaisidylli jatkui aina Lahteen saakka. Liikennettä oli toki enemmän mutta eipä se haitannut menoa.

Huomasin monta asvaltilla istuskelevaa perhosta. Oliko lämmin/kuuma asvaltti perhosten mieleen?

Matkalla Lahteen pysähdyin Teboililla ja bussipysäkeillä koska iltapäivän helle alkoi jo tuntumaan ihossa ja elimistössä, nestettä kului paljon, jopa niin paljon että pullot tyhjenivät kesken matkan eikä lähistöllä näkynyt vesipistettä. Sitten ei auttanut muuta kuin kurvata erään omakotitalon pihalle ja koputtaa ovea, oven avannut pappa olikin ymmärtäväinen ja täytti molemmat pullot ilman mitään ihmettelyjä. Kiitin ja kumarsin ja lähdin takaisin tien päälle.

Perhosten lisäksi eräs toinen öttiäinen yllätti minut, mutta ei niin mukavalla tavalla. Ampiainen oli ottanut minut kohteekseen ja tähtäsi piikkinsä suoraan vasemman käteni nimettömään, tämä insidentti tapahtui ajon aikana. Onnekseni pistos ei sattunut kovasti, vaan pystyin jatkamaan matkaa keskeytyksettä. Tapahtuman jälkeen bongasin myös lisää ampiaisia asvaltilla, jännää tämä matkailu öttiäisten keskellä :).

Lahteen saavuin klo 17 aikoihin, lähdin kohti keskustaa etsimään opastetta leirintäalueelle. Lahdessa on Messilä ja Mukkula leirintäalueet, valitsin Mukkulan koska se on sopivasti Asikkalaan vievän reitin varrella. Ajoin kohti Mukkulaa Lahden
keskustan läpi järvenrantatietä pitkin, reitti Mukkulaan oli hieno, puistossa oli paljon ihmisiä ja satamassa ihmiset viettivät iltaa ravintolalaivoissa. Mukkulasta sain telttapaikan ensimmäiseksi yöksi. Teltta pydeen, suihkuun, juomaan palautusjuomaa ja ihmettelemään päivän reissua.